Äänitekninen selvitys

Vuoden 2018 alusta on tullut uusi edellytys rakennusluvan saamiselle, eli ääniteknisen selvityksen tekeminen.

Minimissään tämä tarkoittaa pääkaupunkiseudulla ”Rakennushankkeen akustisen suunnittelun perusteet” eli TOPTEN -lomake RAK 05:n täyttämisen ja allekirjoittamisen joko pääsuunnittelijan tai vastaavan mestarin toimesta.

Jotta pelkällä lomakkeen täyttämisellä selviää, on rakennuksen täytettävä tietyt ehdot, ja sen on sijaittava sellaisella alueella missä ei ole mitään tavallisesta poikkeavaa melua. Mm. talon ulkovaipan rakennusosilla pitää olla tietty ääneneristyksellinen suorituskyky. Ääniteknisessä selvityksessä ollaan kiinnostuneita liikennemelun ilmaääneneristysluvuista eli RA,tr (=Rw+Ctr):stä.

Ulkovaipan rakennusosien ilmaääneneristyslukujen vaatimukset ja muut ehdot löytyvät ”Ulkovaipan ääneneristyssuunnitelman esittäminen rakennuslupahakemuksen yhteydessä” eli TOPTEN -lomake 117f 02:sta:

Jos nämä ehdot eivät täyty, jää rakentajalle kolme vaihtoehtoa:

  1. Rakennusosia on muutettava niin että ehdot täyttyvät
  2. Rakennukselle on teetettävä ääneneristyssuunnitelma
  3. Rakennukselle on teetettävä meluselvitys jonka perusteella todetaan laskemalla että valittujen rakennusosien ääneneristyksen suorituskyky on riittävä vallitseviin meluolosuhteisiin nähden

Pyysin Peuralta meidän seinien, ikkunoiden ja ovien ilmaääneneristyslukujen taulukkoarvot ja vertasin niitä vaatimuksiin. Niinhän siinä kävi, etteivät ne olleet aivan riittävät. Rakennusosien muuttaminen ei mielestäni tullut kyseeseen, koska se olisi tarkoittanut kipsilevyjen ruuvaamista hirsiseinien päälle tai muuta vastaavaa. Maalaisjärjellä ajatellen kuitenkin 20 cm paksu hirsiseinä ja hyvät ikkunat tuntuivat varsin riittäviltä, etenkin kun tiedämme tonttimme olevan melutasoltaan hyvin hiljainen. Samasta syystä ääneneristyssuunnitelman teettäminen tuntui täysin tarpeettomalta. Siispä halusimme lähestyä asiaa kohdan 3 kautta.

Tutkittuani asiaa löysin lopulta Ympäristöopas 108 – ”Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen” -oppaan. Oppaasta selviää se miten asemakaavamerkinnässä joskus esiintyvä äänitasoerovaatimus määritellään, ja miten julkisivun ääneneristävyys mitoitetaan.

Jotta julkisivun ääneneristävyyden suorituskyvystä voidaan varmistua, tarvitaan laskelman pohjalle äänitasoerovaatimus. Jos asemakaavassa ei ole määritelty äänitasoerovaatimusta, niin se määritellään seuraavalla kaavalla:

Tästä LA,eq,s tulee suoraan  Valtioneuvoston päätöksestä ulko- ja sisämelutason ohjearvoista, joista meitä kiinnostaa eniten asuintilojen melutaso päivällä klo 7-22 (=35 dB) ja yöllä klo 22-7 (= 30dB). Lisäksi on huomioitava että pihalla melutaso saa olla päivällä 55 dB ja yöllä 50 dB.

LA,eq,u taas pitää selvittää, joko mittaamalla tai muulla tavalla. Itse käytin tähän pohjana Helsingin kaupungin vuonna 2017 tekemää meluselvitystä ja Helsingin kaupungin karttapalvelun meluselvityskarttoja, joiden pohjalta määrittelin korkeimman mahdollisen melutason tontillamme.

Kun äänitasoerovaatimus on selvillä, niin voimme määritellä julkisivua koskevan äänitasoerovaatimuksen:

Äänitasoerovaatimukseen siis lisätään julkisivu- ja lattiapinta-alan suhteesta laskettu korjaustermi sekä 7 dB:n varmuusvara. Korjaustermin määrittelyyn tarvittava taulukko löytyy samasta oppaasta. Määrittelyä varten tulee olla tiedossa kunkin huoneen julkisivun ja lattian pinta-alat.

Kun julkisivua koskeva äänitasoerovaatimus on selvillä voidaan määritellä kunkin ulkoseinän rakenteellisen osan ääneneristävyysvaatimus, joka tehdään seinä- ja kattorakenteen osalta näin:

..ja ikkunoiden ja ovien osalta näin:

Käytännössä katon osalta laskelmia ei tarvitse tehdä, koska voidaan varmuudella olettaa että seinien ääneneristys on aina heikompi kuin katossa.

RA,tr,seinä ja RA,tr ovat siis rakennusosien toimittajilta saatavia ilmaääneneristyslukuja (Rw+Ctr) joita verrataan määriteltyihin vaatimuksiin. Lopputuloksena saadaan huonekohtainen laskelma, jossa todetaan valittujen rakennusosien kokonaisuuden täyttävän vaatimukset ääneneristyksen suorituskyvyltään:

Kuvassa tekemäni laskelma meidän ruokailuerkkerin osalta, joka on käytännössä pieni koppi jonka kolmella sivustalla ikkunapinta-alaa on lähes puolet. Silti rakennusosat täyttävät vaatimukset.

Kuten maalaisjärkikin sen jo sanoi, ei olisi ollut mitään tolkkua lähteä vaihtamaan rakennusosia ääneneristävämpiin tai teettää sen kummempaa äänieristyssuunnitelmaa.

Tällä hetkellä tuntuu olevan ilmoilla sekaannusta ja erilaisia tulkintoja siitä, miten tämä uusi vaatimus kuuluu käytännössä toteuttaa. Saattaa olla, että rakennusvalvonta muuttaa käytäntöjään tulevaisuudessa, mutta ainakin tällä hetkellä tässä kuvattu selvitys on riittävä rakennusluvan saamiseen.

Kauanko rakennusluvan saaminen kestää Helsingissä

Tänään on suuri päivä!

Aamulla rakennuslupahakemuksemme oli siirtynyt Lupapisteessä ”Päätös annettu” -tilaan. Kirjauduin kädet täristen palveluun ja siellähän se seisoi mustaa valkoisella: Rakennuslupa myönnetty.

Kauanko rakennusluvan saamisessa sitten kesti?

Alunperinhän laitoimme lupahakemuksen sisään maaliskuun lopulla. Heti aluksi hakemuksesta otti kopin sihteeri, jolta alkoi tulla erilaisia pyyntöjä puutteista ja täydennyksistä kerran pari viikossa:

  • Ennen valmistelevia töitä neuvoteltava tulevan luvan käsittelijän kanssa
  • Selvitys rakennusjätteen käsittelystä puuttuu
  • Erityssuunnittelijoiden (myös pohjarakennesuunnittelijan) tiedot puuttuvat
  • Kaikilta suunnittelijoilta pätevyystodistukset ja CV:t
  • ARK-rakennussuunnittelijan allekirjoitettava piirustukset sähköisesti
  • Pohjarakennesuunnittelijan lisäksi myös RAK- ja LVI-suunnittelijoiden tiedot puuttuvat osapuolista ja heidän pätevyystodistukset ja CV:t.

Pohjarakennesuunnittelija aiheutti hämminkiä kaikissa osapuolissa. Lupasihteerin mukaan pohjarakennesuunnittelija tulee pohjatutkimusfirman kautta. Internet kertoi että pohjarakennesuunnittelija tulee perustusfirman kautta ja oikein tyhjentävää vastausta ei tuntunut löytyvän.  Loppujen lopuksi selvisi, että erillinen pohjarakennesuunnittelija on tullut vaatimukseksi vuoden 2018 alusta ja pohjarakennesuunnitelman voi saada joko pohjatutkimuksen tai perustusten tekijältä.

Myös hämmennystä aiheutti se, että LVI-suunnittelijan tiedot vaadittiin jo jättäessä lupaa. LVI-suunnitelmathan tehdään vasta rakennusluvan myöntämisen jälkeen, joten emme olleet vielä tässä vaiheessa edes valinneet LVI-suunnittelijaa.

Näitä edellämainittuja nyansseja ei ollut mahdollista saada selville etukäteen esimerkiksi Helsingin kaupungin sivuilta vaan ne piti oppia kantapään kautta.

Lisäksi ARK-rakennussuunnittelijaamme ei hyväksytty, joten suunnitelmiin piti vaihtaa muodollisesti pätevämpi suunnittelija.

Lopulta saimme rakennuslupahakemuksen uudelleen eteenpäin kaikkine täydennyksineen 1.6.2018.

Lupapiste mahdollistaa naapurien kuulemisen sähköisesti ja ehdimmekin tämän tehdä, mutta valitettavasti sähköinen kuuleminen ei kelvannutkaan. Se jäi epäselväksi kelpaako sähköinen kuuleminen jossain tapauksessa, mutta meillä naapurit piti kuulla perinteisesti paperilla.

Elättelin toivoa, että lupa oltaisiin ehditty käsittelemään ennen Helsingin rakennusvalvonnan kesälomaa (9.7.-27.7.2018) jolloin päätöksiä ei tehdä. Valitettavasti naapurien kuuleminen viivästyi sen verran että kesätauko ehti alkaa.

Elokuun alussa lupa ehti jo käväistä ”Käsittelyssä”-tilassa. Tämä on siis se vaihe kun kaikki suunnitelmat ja liitteet on merkitty hyväksytyiksi ja rakennuslupa on käsittelyä vaille valmis. Lupahakemus kuitenkin palautui täydennettäväksi melkein välittömästi, koska lupahakemukseen piti liittää äänitekninen selvitys, joka on tullut vaatimukseksi vuoden 2018 alusta. Onneksi tämä selvitys saatiin kasaan parissa päivässä pääsuunnittelijan kanssa ja lupahakemus saatiin eteenpäin.

Loppujen lopuksi  lupahakemus meni takaisin ”Käsittelyssä”-tilaan 21.8.2018.

Meillä koko prosessissa kesti 22 viikkoa, eli n. viisi kuukautta. Jos kaikki vaadittavat asiat olisivat olleet heti tiedossa eikä kesätauko olisi osunut väliin, niin itse lupakäsittelyprosessin olisi voinut saada puristettua yhdeksään viikkoon eli n. kahteen ja puoleen kuukauteen.

Helsingin kaupunki ilmoittaa omilla sivuillaan että pientalorakentajat saavat rakennusluvan keskimäärin 98:ssa päivässä luvan jättämisestä ja 29:ssä kalenteripäivässä kun kaikki liitteet ovat kunnossa.

Tällä hetkellä koko lupaprosessissa on selvästi pari parantamisen paikkaa: ensinnäkin Rakennusvalvonnan sivuilla pitäisi ilmoittaa tarkemmin kaikki vaatimukset jotka tulee täyttää ennen kuin rakennuslupia käsitellään oikeasti. Toisekseen suunnittelijoilla, jotka aikovat Helsingissä toimia tulisi olla ajantasaiset CV:t, tutkintotodistukset ja referenssiluettelot käden ulottuvilla.

Nyt kuitenkin rakennuslupa on saatu, ja illalla on pienen juhlinnan paikka.

Seuraavaksi sitten erityissuunnitelmat kasaan, työnjohtajien nimeäminen ja iso mylly pyörimään, sillä tupa on tarkoitus saada pystyyn vielä tämän syksyn aikana.

Helsingissä rakennuslupahakemuksesi ei liiku minnekään ilman näitä tietoja

27.8.2018: Lisätty vuonna 2018 tullut vaatimus ääniteknisestä selvityksestä, eli ”Rakennushankkeen akustisen suunnittelun perusteet”

Kuten edellisessä kirjoituksessani listasin, Helsingin kaupunki antaa listan tarvittavista liitteistä jotka rakennuslupahakemukseen voi tarvita. Meidän rakennuslupahakemuksemme ei kuitenkaan liikkunut sihteeriltä eteenpäin ennen kuin olimme toimittaneet nämä kaikki tiedot:

Kartta-aineistot karttakorista (maksaa ~230 eur):

  • Kantakartta
  • Tonttikorkeusilmoitus
  • Asemakaava
  • Kiinteistörekisteriote
  • Tonttikartta
  • Osoiteilmoitus
  • Kantakartta ote

Lisäksi:

  • Todistus hallintaoikeudesta
  • Vesi- ja viemäriliitoslausunto tai -kartta
  • Energiaselvitys
  • Energialaskelman lähtötiedot
  • Lämpöhäviöiden tasauslaskelma
  • E-luvun laskennan lähtötiedot
  • Energiatodistus
  • Pintavaaitusdokumentti
  • Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista
  • Rakennushankkeen akustisen suunnittelun perusteet (TOPTEN-lomake RAK 05)

Pääpiirustukset:

  • Asemapiirros
  • Julkisivupiirustus (naapurit kuvattuna 6m päähän tontin rajasta)
  • Leikkauspiirustus
  • Pohjapiirustus

Suunnittelijoiden tiedot:

  • Pääsuunnittelija (Yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV)
  • Asemapiirroksen laatija (Yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV)
  • ARK-rakennussuunnittelija (Yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV)
  • RAK-rakennessuunnittelija (Yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV)
  • Pohjarakenteiden suunnittelija (Yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV)
  • LVI-suunnittelija (Yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV)

Yllättävän aikaavieväksi osoittautui kaikkien tietojen, todistusten ja CV:eiden hankkiminen eri suunnittelijoilta. Etenkin pohjarakennesuunnittelija osoittautui haastavaksi, koska ilmeisesti vuoden 2018 alusta Helsinki on alkanut vaatimaan erillistä pohjarakennesuunnittelijaa. Aikaisemmin on ilmeisesti riittänyt että perustusten rakennesuunnittelija toteuttaa tämän rakennesuunnitelmien ja pohjatutkimuksen perusteella. Tämän muutoksen takia asian selvittämiseen meni yhteensä kaksi kuukautta.

Tällä päivämäärällä lupahakemuksemme on vihdoin liikkunut eteenpäin. Jäämme jännityksellä odottelemaan mitä kivaa seuraavaksi on luvassa.

 

 

Rakennuslupahakemus on jätetty

Jihuu! Rakennuslupahakemus on nyt jätetty. Tarkemmin sanoen hakemus laitettiin sisään jo 28.3.

Tavoitteeni oli saada rakennuslupahakemus sisään jo helmikuussa, mutta suunnitteluvaiheeseen tuhrautui yllättävän paljon aikaa. Lopulliset suunnitelmat eivät poikkea alkuperäisistä hahmotelmista paljoakaan. Siitä huolimatta kaikenlaisten rakenteiden, mitoitusten ja vaatimusten sovittamiseen saa kulumaan paljon aikaa. Meillä eniten jouduttiin käyttämään aikaa ikkunoiden sijoitteluun ja ovien leveyksiin. Viime hetkellä ikkunat jouduttiin vaihtamaan vielä yhden asteen energiatehokkaampiin jotta saimme energialaskelmat läpi. Mikäs siinä: paremmat ikkunat tarkoittavat säästöä lämmityskuluissa.

Rakennuslupahakemus jätetään nykyään sähköisesti Lupapisteeseen. Oli ilahduttavaa huomata että Lupapiste vaikuttaa varsin pätevältä järjestelmältä. Sinne voi ladata kaikki suunnitelmat liitteineen ja lomakkeet ovat täytettävissä suoraan selaimesta. Myös hakemuksen etenemistä on kiva seurata, koska palvelusta näkee suoraan mitä tahoja on kutsuttu antamaan lausuntonsa eri osa-alueista, sekä reaaliaikaisen keskustelun lupakäsittelyyn liittyen.

Löysin jostain listan dokumenteista joita voi tarvita rakennuslupahakemukseen:

  • Asemapiirros
  • Energiaselvitys
  • Energiatodistus
  • Ennakkoneuvottelumuistio
  • Hankeselvitys- ja suunnitelma
  • Hulevesisuunnitelma
  • Julkisivupiirustus
  • Leikkauspiirustus
  • Naapurin kuuleminen
  • Perustamistapalausunto
  • Pohjapiirustus
  • Todistus hallintaoikeudesta
  • Valtakirja
  • Vesi- ja viemäriliitoslausunto tai -kartta

Näiden lisäksi jokaiselta projektiin osallistuvalta suunnittelijalta vaaditaan yhteystiedot, pätevyystodistukset ja CV:t. Suunnittelijoiden on myös allekirjoitettava suunnitelmat sähköisesti.

Lisäksi melkein heti hakemuksen jättämisen jälkeen tuli lisäpyyntö lisätä selvitys rakennusjätteen käsittelystä.

Pientä päänvaivaa aiheutti myös pyyntö lisätä pohjarakennesuunnittelijan tiedot. Oman käsitykseni mukaan perustuksien toimittaja tekee myös pohjarakennesuunnitelmat. Perustusten toimittajaa ei kuitenkaan vielä ole valittu koska kilpailutus on vielä kesken.

Kysyin tästä rakennusvalvonnasta ja sieltä todettiin että ”Pohjarakennesuunnittelijana toimii henkilö, joka tekee pohjatutkimuksen”. Soitin firmaan joka teki meille pohjatutkimuksen. Sieltä sanottiin että he kyllä voivat antaa tarjouksen pohjarakennesuunnitelmasta, mutta myös perustusfirmat tarjoavat tätä palveluna. Tässä asiassa rakennusvalvonnasta ei siis tullut täysin paikkansa pitävää tietoa.

Toivottavasti saamme tällä viikolla täydennettyä hakemuksen valmiiksi. Sitten jäämme jännittämään mitä tapahtuu seuraavaksi.

 

 

Leikitään väreillä

Meillä on julkisivukuvat valmiit. Eniten päänvaivaa aiheutti ikkunoiden sijoittelu. Yllättävän haastavaksi muodostui ikkunoiden sijoittaminen niin, että ne miellyttävät silmää, ja lisäksi rakennetekniset asiat pysyvät kunnossa. Hirsitalossa kun esimerkiksi etäisyyden nurkkiin pitää olla riittävän iso, jotta nurkat pysyvät suorassa eivätkä halkeile.

Onneksi Peura-talojen suunnittelijat ovat tarkkoja kavereita.

Toinen haastava asia on talon väritys. Oikeastaan katon väri (tumman harmaa) oli ainoa selvä asia, koska kaikissa ympäröivissä taloissa on sen värinen katto. Asemakaava ei aseta mitään vaatimuksia talon väritykselle, joten mielikuvitus ja hyvä maku ovat rajoina. Tuvan emäntä on toivonut sinistä taloa, joten sinistä lähdemme hakemaan. Lupakuviin tuli värisävyksi Tikkurilan 345X. Onneksi sitä pystyy viilaamaan vielä johonkin suuntaan kun pääsee tarkemmin tutkimaan värejä.

Tein iltapuhteella eri väriyhdistelmien kokeiluun pienen työkalun, joka on nyt julkaistu täällä. Työkaluun on oletuksena asetettu ne värit jotka on valittu tupaan.