Uusi julkisivuluonnos

Päätimme tehdä vielä uuden version julkisivusta.

Ensinnäkin alkoi tuntua siltä, että halusimme ohjata talon ulkonäköä vähän ajattomampaan suuntaan. Tästä syystä poikkipääty vaihtui kattoerkkeriin. Ikkunat muuttuivat sirommiksi ja vuorilaudat kapenivat. Samalla ulkoverheus muuttui yhdensuuntaiseksi ja leveämmäksi. Lasikuisti muuttui erkkeriksi jonka sisällä on ruokailutila. Ulko-ovi siirtyi katoksen alle.

Toisena perusteluna muutokselle oli rakennusoikeusneliöiden tehokkaampi hyödyntäminen. Tällä tavoin saimme portaikon talon kulmaan, yläkertaan pienen aulan ja alakertaan kuusi ”lisäneliötä”.

Kolmantena perusteluna oli että kattoerkkeri on rakenteena huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin poikkipääty.

Ulkoportaiden sijoittelu on vielä vähän hakusessa. Portaat tulevat suoraan ovesta poispäin tai katoksen oikeaan reunaan.

Siinä mielessä vanhan talon osto ja peruskorjaus on uudisrakentamista helpompaa, että talo sanelee itse aika pitkälti tyylin, pohjan muodon, ikkunoiden sijoittelun jne. Uudisrakennuksessa kaikki päätökset pitää tehdä itse, ja niiden muuttaminen jälkikäteen tulee kalliiksi.

Ensimmäinen tapaaminen lupa-arkkitehdin kanssa

Tämän viikon agendalla oli ensimmäinen tapaaminen alueen lupa-arkkitehdin kanssa. Helsingin kaupungin ohjeistushan sanoo, että heti tontin hankinnan jälkeen kannattaa sopia tapaaminen rakennusvalvonnan kanssa. Lähdin soittelemaan tapaamisaikaa kun tontintajosta oli tullut päätös. Ensimmäinen vapaa aika löytyi kahden viikon päästä, eli siis toissapäivältä. Aivan selkeää ohjeistusta ei ollut, mitä materiaalia ja henkilöitä tähän tapaamiseen tarvitaan mukaan. Meillähän ei ole vieläkään valittu yhtäkään virallista suunnittelijaa vaan olemme ihan omakätisesti ja arkkitehtia konsultoiden edenneet tähän saakka. Minulla oli palaverissa mukana:

  • Kaavadokumentti
  • Tonttijakopäätös
  • Pohjatutkimus
  • Valokuvia tontilta
  • Pohjapiirustusluonnokset
  • Asemapiirrosluonnos
  • Johtokartta
  • Ennaltamietittyjä kysymyksiä
Tämän tapaamisen välttämättömyyden voi ehkä kyseenalaistaa, koska loppujen lopuksi uutta asiaa ei hirveästi tullut. Kuitenkin dialogi on hyvä aloittaa rakennusvalvonnan kanssa jo aikaisessa vaiheessa, jotta kaikki osapuolet ovat kartalla, ja yllätyksiltä toivottavasti vältytään.
Meidän alueen lupa-arkkitehti on tosi kiva nainen. Hän oli selvästi mieltynyt minua hieman modernimpaan arkkitehtuuriin, mutta keskustelut sujuivat hyvissä tunnelmissa. Etenkin mieltäni lämmitti se, kuinka innokkaasti lupa-arkkitehti tutki pohjapiirustusluonnoksia ja mietti miten saisi säästettyä arvokkaita kerrosalaneliöitä.
Lupa-arkkitehti oli tosin sitä mieltä, että hulevedet pitää lähtökohtaisesti imeyttää tontille vaikka kysesssä onkin vanha tontti. Rakennusvalvonnan neuvonta antoi minulle aikaisemmin päinvastaisen lausunnon. Pohjatutkimuksessa kuitenkin todetaan ettei hulevesiä voi imeyttää, joten hulevedet on ohjattava hulevesiviemäriin ja sillä hyvä.
Toinen seikka joka ilmeni tässä keskustelussa on, että rakentamalla talosta esteettömän saa rakennusoikeuden ylittää viidellä kerrosalaneliöllä. Meidän pohjapiirustus täyttää tällä hetkellä ramppia lukuunottamatta esteettömyysvaatimukset, joten tätä sietää tutkia lisää. 5m2 on kuitenkin paljon kun puhutaan meidän rakennusoikeudesta.
Sain myös varmistuksen asiaan, jota olin miettinyt. Asemakaavassa sanotaan, että talousrakennus saa olla 20m2 kokoinen. Tässä tarkoitetaan pinta-alaa, ikä kerrosalaa, eli esimerkiksi autosuoja saa olla pinta-alaltaan vain 20m2. Lähes kaikissa autokatos-varasto -yhdistelmissä pinta-ala on vähintään 25m2. Jos siis tällaisen yhdistelmän haluaa pihalle rakentaa, niin lisäneliöt pitää nipistää asuinrakennuksen neliöistä. Ei hyvä.
Seuraavaksi suunnitelmat lähtevät eri talottoimittajille, ja keskustelut avataan sinne suuntaan.