Äänitekninen selvitys

Vuoden 2018 alusta on tullut uusi edellytys rakennusluvan saamiselle, eli ääniteknisen selvityksen tekeminen.

Minimissään tämä tarkoittaa pääkaupunkiseudulla ”Rakennushankkeen akustisen suunnittelun perusteet” eli TOPTEN -lomake RAK 05:n täyttämisen ja allekirjoittamisen joko pääsuunnittelijan tai vastaavan mestarin toimesta.

Jotta pelkällä lomakkeen täyttämisellä selviää, on rakennuksen täytettävä tietyt ehdot, ja sen on sijaittava sellaisella alueella missä ei ole mitään tavallisesta poikkeavaa melua. Mm. talon ulkovaipan rakennusosilla pitää olla tietty ääneneristyksellinen suorituskyky. Ääniteknisessä selvityksessä ollaan kiinnostuneita liikennemelun ilmaääneneristysluvuista eli RA,tr (=Rw+Ctr):stä.

Ulkovaipan rakennusosien ilmaääneneristyslukujen vaatimukset ja muut ehdot löytyvät ”Ulkovaipan ääneneristyssuunnitelman esittäminen rakennuslupahakemuksen yhteydessä” eli TOPTEN -lomake 117f 02:sta:

Jos nämä ehdot eivät täyty, jää rakentajalle kolme vaihtoehtoa:

  1. Rakennusosia on muutettava niin että ehdot täyttyvät
  2. Rakennukselle on teetettävä ääneneristyssuunnitelma
  3. Rakennukselle on teetettävä meluselvitys jonka perusteella todetaan laskemalla että valittujen rakennusosien ääneneristyksen suorituskyky on riittävä vallitseviin meluolosuhteisiin nähden

Pyysin Peuralta meidän seinien, ikkunoiden ja ovien ilmaääneneristyslukujen taulukkoarvot ja vertasin niitä vaatimuksiin. Niinhän siinä kävi, etteivät ne olleet aivan riittävät. Rakennusosien muuttaminen ei mielestäni tullut kyseeseen, koska se olisi tarkoittanut kipsilevyjen ruuvaamista hirsiseinien päälle tai muuta vastaavaa. Maalaisjärjellä ajatellen kuitenkin 20 cm paksu hirsiseinä ja hyvät ikkunat tuntuivat varsin riittäviltä, etenkin kun tiedämme tonttimme olevan melutasoltaan hyvin hiljainen. Samasta syystä ääneneristyssuunnitelman teettäminen tuntui täysin tarpeettomalta. Siispä halusimme lähestyä asiaa kohdan 3 kautta.

Tutkittuani asiaa löysin lopulta Ympäristöopas 108 – ”Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen” -oppaan. Oppaasta selviää se miten asemakaavamerkinnässä joskus esiintyvä äänitasoerovaatimus määritellään, ja miten julkisivun ääneneristävyys mitoitetaan.

Jotta julkisivun ääneneristävyyden suorituskyvystä voidaan varmistua, tarvitaan laskelman pohjalle äänitasoerovaatimus. Jos asemakaavassa ei ole määritelty äänitasoerovaatimusta, niin se määritellään seuraavalla kaavalla:

Tästä LA,eq,s tulee suoraan  Valtioneuvoston päätöksestä ulko- ja sisämelutason ohjearvoista, joista meitä kiinnostaa eniten asuintilojen melutaso päivällä klo 7-22 (=35 dB) ja yöllä klo 22-7 (= 30dB). Lisäksi on huomioitava että pihalla melutaso saa olla päivällä 55 dB ja yöllä 50 dB.

LA,eq,u taas pitää selvittää, joko mittaamalla tai muulla tavalla. Itse käytin tähän pohjana Helsingin kaupungin vuonna 2017 tekemää meluselvitystä ja Helsingin kaupungin karttapalvelun meluselvityskarttoja, joiden pohjalta määrittelin korkeimman mahdollisen melutason tontillamme.

Kun äänitasoerovaatimus on selvillä, niin voimme määritellä julkisivua koskevan äänitasoerovaatimuksen:

Äänitasoerovaatimukseen siis lisätään julkisivu- ja lattiapinta-alan suhteesta laskettu korjaustermi sekä 7 dB:n varmuusvara. Korjaustermin määrittelyyn tarvittava taulukko löytyy samasta oppaasta. Määrittelyä varten tulee olla tiedossa kunkin huoneen julkisivun ja lattian pinta-alat.

Kun julkisivua koskeva äänitasoerovaatimus on selvillä voidaan määritellä kunkin ulkoseinän rakenteellisen osan ääneneristävyysvaatimus, joka tehdään seinä- ja kattorakenteen osalta näin:

..ja ikkunoiden ja ovien osalta näin:

Käytännössä katon osalta laskelmia ei tarvitse tehdä, koska voidaan varmuudella olettaa että seinien ääneneristys on aina heikompi kuin katossa.

RA,tr,seinä ja RA,tr ovat siis rakennusosien toimittajilta saatavia ilmaääneneristyslukuja (Rw+Ctr) joita verrataan määriteltyihin vaatimuksiin. Lopputuloksena saadaan huonekohtainen laskelma, jossa todetaan valittujen rakennusosien kokonaisuuden täyttävän vaatimukset ääneneristyksen suorituskyvyltään:

Kuvassa tekemäni laskelma meidän ruokailuerkkerin osalta, joka on käytännössä pieni koppi jonka kolmella sivustalla ikkunapinta-alaa on lähes puolet. Silti rakennusosat täyttävät vaatimukset.

Kuten maalaisjärkikin sen jo sanoi, ei olisi ollut mitään tolkkua lähteä vaihtamaan rakennusosia ääneneristävämpiin tai teettää sen kummempaa äänieristyssuunnitelmaa.

Tällä hetkellä tuntuu olevan ilmoilla sekaannusta ja erilaisia tulkintoja siitä, miten tämä uusi vaatimus kuuluu käytännössä toteuttaa. Saattaa olla, että rakennusvalvonta muuttaa käytäntöjään tulevaisuudessa, mutta ainakin tällä hetkellä tässä kuvattu selvitys on riittävä rakennusluvan saamiseen.

Kommentit

kommentit