Lämmitysjärjestelmän valintaa: MLP, VILP vai PILP

Eli maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu vai poistoilmalämpöpumppu.

Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä talonrakennuksessa. Ennen ilmalämpöpumppujen yleistymistä vaihtoehtoja oli vähemmän; käytännössä: maalampö, öljylämmitys, kaukolämpö tai suora sähkölämmitys. Lähipiirissäni on erittäin hyviä kokemusta maalämmön hyödyntämisestä yli kolmenkymmen vuoden ajalta. Itselleni näistä perinteisistä vaihtoehdoista maalämpo on siis ainoa varteenotettava vaihtoehto.

Lähtökohtana tuvan lämmitysjärjestelmän suunnittelulle olikin jotakuinkin seuraavanlainen järjestelmä:

  • Vesikiertoinen lattialämmitys
  • Maalämpö
  • Vesitakka
  • Hybridivaraaja

Lähdetään purkamaan vyyhtiä:

Vesikiertoinen lattialämmitys on mielestäni paras vaihtoehto lämmönjakeluun talon sisällä kahdesta syystä: lattiapiiri on käytännössä näkymätön ja lämmin lattia on mukava jalkojen alla. Lattiavaluun upotetut putket myös varaavat lämpöä lattiarakenteisiin.

Maalämpö on energiatehokas (vaikkakin investointikustannuksiltaan kallis) järjestelmä ja toimii erittäin hyvin vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.

Vesitakka lämmittää käyttöveden, ja hybridivaraajien myötä myös lattialämmityksen veden kun puita poltetaan. Ja tuvassahan poltetaan takkaa. Enimmäkseen tunnelman takia. Lisälämpö on mukava bonus.

Hybridivaraaja mahdollistaa useiden lämmönlähteiden yhdistämisen samaan varaajaan. Hybridivaraajan avulla vesitakan lämmittämää vettä voidaan siis hyödyntää myös lattialämmityksessä eikä ainoastaan käyttöveden lämmityksessä. Hybridivaraajaan voidaan liittää myös muita lämmönlähteitä kuten aurinkokeräimet.

Lähdin arvioimaan järjestelmän investointi- ja käyttökustannuksia. Etenkin siltä kantilta, että tuvasta on tulossa aika pieni. Lämmitettävää pinta-alaa tulee olemaan vain n. 95 m2.

Ensimmäisenä päätin vaihtaa suunnitelmasta maalämmön ilma-vesilämpöpumpuksi. Investointikustannuksiltaan tämä on maalämpöä edullisempi vaikkakin käyttökustannuksiltaan jonkin verran kalliimpi. Käyttökustannukset ovat näiden välillä lähempänä toisiaan eteläsuomessa. Tämä johtuu siitä että maalämpö toimii kovillakin pakkasilla mutta VILP:n hyödyt poistuvat -15 -asteen pakkasilla. Lisäksi VILP:n miinuspuolena voidaan pitää ulos asennettavaa yksikköä, jonka uskon etenkin suomen oloissa aiheuttavan ylimääräisiä huoltokustannuksia.

Seuraavaksi päätin luopua vesitakasta varaavan takan eduksi. Vesitakka vaatii n. 500l vesivaraajan toimiakseen tehokkaasti. Lisäksi vesitakat ovat hinnaltaan arvokkaampia kuin varaavat takat. Varaavaan takkaan lämpöä varastoituu rakenteisiin ja uusilla malleilla päästään jo 70-75% hyötysuhteisiin. Huoneilmaan vapautuva lämpö sen sijaan poistuu ellei ilmanvaihtokoneessa ole lämmön talteenottoa.

Lopulta päädyin poistoilmalämpöpumppuun eli PILP:iin. PILP hoitaa sekä lämmityksen, että ilmanvaihdon. Lisäksi PILP:ssä on lämminvesivaraaja samassa yksikössä. Investointikustannuksiltaan tämä on edullisin ja käyttökustannuksiltaankin samaa luokkaa VILP:n kanssa. Lisäksi poistoilmalämpöpumppu hyödyntää lämpimän poistoilman joka puolestaan parantaa takan tehokkuutta.

Yksittäinen ehdoton etu PILP:ssä on myös sen viemä tila, joka on vähän jääkaappia suurempi. Tämä on merkittävä plussa meidän pikkutuvassa, koska talotekniikalle on suunniteltu hyvin pieni tila.

Kylpyhuoneen yhteyteen suunniteltu tekninen tila

Investointikustannuksissa säästää myös ilmastointikoneen hinnan, joka edelleen tukee poistoilmalämpöpumpun valintaa.

Hieman numeroita valinnan tueksi.

Valtion kokonaan omistama Motiva tarjoaa sivuillaan laskurin, jossa voi vertailla eri lämmitysmuotojen kustannuksia. Täyttelin itse parhaaksi katsomani pohjatiedot. Muokkasin valmiiksi tarjottuja vertailuarvoja sen verran, että lisäsin VILP:n ja maalämmön investointikustannuksiin 1500€ ilmanvaihtokoneen ja poistin sähkölämmityksestä investointikustannukset kokonaan. Tämä sillä perusteella, että sähköllä lämmitetään ainoastaan lämpöpumpun varaajan vettä jos muuta lämpöä ei ole saatavilla. Erillisiä sähköpattereita ei taloon asenneta.

Laskelmassa on myös huomioitu, että varaavassa takassa poltetaan puuta 4 heittomottia vuodessa. Laskuri tuotti tämän näköisiä tuloksia:

Käyttökustannuksiltaan maalämpö on edullisin. Ilmalämpöpumput ovat keskenään samalla viivalla. Investointikustannukset huomioiden maalämpö häviää jopa suoralle sähkölämmitykselle. Tähän tietenkin vaikuttaa se, että sähkölle ei ole laskettu ollenkaan investointikustannuksia. Lisäksi suora sähkö on eniten altis sähkön hintamuutoksille. Ellei sitä tuota itse.

Jos jälleenmyyntiarvoa haluaa ajatella, niin maalämpö on tällä hetkellä kovassa suosiossa. Tuvassa tällä seikalla ei ole niin merkitystä.

Kumulatiiviset kokonaiskustannukset näyttävät siltä, että poistoilmalämpöpumppu on vielä 15 vuoden päästä edullisin. Suora sähkö ei ole vertailukelpoinen. Maalämpö tulee PILP:iä edullisemmaksi n. 35 vuoden päästä.

Tämän perusteella näyttäisi siis siltä, että poistoilmalämpöpumppu on meille paras valinta.

Oma hirsitupa Stadissa

Niin siinä kävi. Meidän talomme tehdään hirrestä.

Olimme budjettia laatiessa tulleet siihen tulokseen, että hirsirakentaminen on niin kallista, että meidän on valittava jokin muu rakenne.

Emme olisi edes lähettäneet tarjouspyyntöjä hirsitalotoimittajille ellei Peura Talot Oy:n Aatos Pietilä olisi pysäyttänyt meitä Omakoti-messuilla. Aatoksen asiallisuus ja myyntiargumentit tekivät heti vaikutuksen tuvan emäntään, ja hän totesikin heti paikanpäällä:

”Me ostetaan Aatokselta hirsitalo”

Itse olin skeptinen.

Usean tarjouspyynnön ja parin kuukauden jumpan jälkeen loppusuoralle oli valikoitunut enää kaksi mahdollista talotoimittajaa. Kaikkein halvimmat rakenteet, jotka tuntuivat palvelevan enemmän talotehtaiden kuin asiakkaiden tarpeita oli jo raakattu pois. Samoin ne talotoimittajat joiden edustajien kanssa kemiat eivät kohdanneet.

Talon ulkoseinärakenteeksi tulisi valikoitumaan joko lamellihirsi tai energiatehokas thermorakenne. Jälkimmäisen eristävyys ja höyrynsulku koostuu villasta + polyuretaanilevystä (SPU). Hirren etuja taas ovat ekologisuus, terveellisyys, vuosikymmeniä testattu rakenne ja luonnollisuus. Myös pinnat ovat melkeinpä maalia vaille valmiit.

Lisäksi Peuran lamellihirsissä on lisäetuja. Nämä ovat lainattu Peuran sivuilta:

 

  1. Peuran hirsiprofiilissa ei ole yläpuolista uraa, siksi vesi
    ei ohjaudu hirren saumoihin.
  2. Kiilava pontti kohdistaa hirret tarkasti paikoilleen.
  3. Testattu ja mallisuojattu kapillaarikatko estää veden
    etenemisen hirsien saumoihin.
  4. Pyöreä profiili estää veden ja pölyn kerääntymisen hirsien
    saumoihin, kuten kantikkaissa profiileissa usein käy.
  5. Hirren profiilissa olevat ”tiivistepiikit” painavat eristeen
    tiukasti paikoilleen antaen näin erinomaisen tiivistyksen.
  6. Kaareva yläpinta ei jätä mitään mahdollisuutta veden
    jäämiselle hirren päälle, kuten ”allasmaisissa” ratkaisuissa
    voi helposti käydä.
  7. Lamellitekniikka tuo aina hirren kovimman aineksen eli
    sydänpuun hirren ulkopintaan ja estää vuodesta toiseen
    tehokkaasti hirren vääntyilemistä sekä pinnan rakoilua.

Hinta molemmilla toimittajilla oli käytännössä sama identtisillä toimitussisällöllä ulkoseinärakennetta lukuunottamatta. Lopulta viimeinen määräävä tekijä oli oma fiilis.

Hirsirakenteesta tuli lämmin, kestävä, kotoisa ja terveellinen olo. Thermorakenteessa ajatukset pyörivät jossain energiatehokkuuden ja edistyksellisyyden puolella. Kolmatta talotoimittajan edustajaa oikein nauratti kun kerroin minkälaiset meidän kaksi finalistia olivat. Ovat kuulemma melkeinpä toistensa vastakohtia!

Pahimmalta tuntui soittaa tarjouskilpailun finaalin hävinneelle talotoimittajan edustajalle. Pidin tätä kaveria yhtä asiallisena kuin Aatosta, ja olimme kuitenkin olleet yhteyksissä jo monta kertaa. Myyjää voinee pitää hyvänä kun ostajalle tulee tällaisia tunnetiloja.

Nyt meillä on kuitenkin nimet paperissa ja hirsirakentaminen saa alkaa. No vielä menee hetki. Rakennuslupakuvia aletaan piirtää ensi viikolla ja ne luvat pitäisi vielä saada läpikin. Hassua, että nyt kun päätös on tehty, se tuntuu aivan itsestäänselvältä. Mielikuvat pyörivät valmiin talon tunnelmissa ja nyt tuntuu jo hassulta, että olemme edes harkinneet muita vaihtoehtoja.

Meidän talomme tulee Pyhäsalmelta.

Kuvat: Peura Talot Oy

Keittiön suunnittelu

Keittiön tarkempi suunnittelu tuli ajankohtaiseksi yllättävän aikaisessa vaiheessa. Karkea suunnitelmahan on ollut olemassa jo ensimmäisistä pohjapiirrosluonnoksista saakka, mutta asiaan piti nyt paneutua syvemmin.

Meillä kun neliöitä on vähän niin kaikki pitää suunnitella sentin parin tarkkuudella. Tärkeimpänä on tietenkin se, että keittiöstä löytyvät kaikki tarpeelliset toiminnot: oikea määrä oikeanlaista kaappitilaa, tiskikone, tiskiallas, liesi, uuni ja jääkaappipakastin. Lisäksi ikkunat ja oviaukot on suunniteltava niin, että ne sijoittuvat hyvin, sekä keittiön kalusteisiin että muuhun taloon nähden.

Lisäksi on huomioitava, että ikkunat ja kaapinovet mahtuvat aukeamaan, padat ja kattilat saa sijoitettua lähelle niiden käyttöpaikkaa, tiskiallas ja astianpesukone ovat lähellä toisiaan jne. Unohtamatta kaappien seinän vierestä tarvitsemaa, vähintään 50mm levyistä kaistaletta.

Toinen syy keittiön suunnitteluun löytyy budjettipuolelta. Halusin tarkentaa budjettiani tarkemmilla laskelmilla. Oli kiva huomata, että olin ylibudjetoinut keittiön, ja uusilla laskelmilla budjetti alittuu melkein 3000 eurolla.

Suunnittelun tuloksena tiedän nyt myös sentilleen minkä kokoinen tila keittiölle pitää varata.

Netistä löytyi Ikean kätevä, joskin paikoitellen aika huonosti toimiva keittiön suunnitteluohjelma, joka samalla laskee tarvittavien osien listan sekä hinnan. Suunnitteluohjelma antaa myös kivasti eri suunnista vapaasti tarkasteltavan mallin, josta saa hyvän kuvan siitä miltä valmis keittiö näyttää.

Kaikki paikoillaan. Tässä lähes valmis suunnitelma. Kuvasta puuttuu ikkunan eteen, kaappien väliin suunnitellut kaksi irrotettavaa avohyllyä, koska en onnistunut niitä Ikean suunnitteluohjelmalla lisäämään.

Alakaapit vasemmalta: laatikosto, roskakaappi, astianpesukone, kulmakaappi, laatikosto

Korkeat kaapit vasemmalta: hyllykaappi, mikro + uuni, jääkaappipakastin. Lisäksi pienempiä kaappeja ja laatikoita.

Viimeisenä kuva ”ikkunan takaa”.

Ikean keittiösuunnitteluohjelma löytyy täältä. Sellainen varoituksen sana, että ainakin minulla suunnitteluohjelma kaatuili vähän väliä. Tallenna siis usein. Myös uudelleenladattu talletettu suunnitelma ei aina latautunut alkuperäisenlaisena, vaan välillä jossain kohdassa oli ylimääräinen ikkuna tai jokin kaluste puuttui.

Alakerran pohja

Talon hahmotelmat lähtivät eri talotoimittajille pari viikkoa sitten. Pakettiin laitettiin lähes kaikki materiaali jota meille oli kertynyt: mm. hahmotelmat siitä miten haluamamme asiat voisi saada mahdutettua tiukkoihin neliöihin. Tällä hetkellä odottelemme eri talotoimittajien virallisempia ehdotuksia pohjan toteutuksesta, mutta julkaistaanpa sillä välin meidän hahmotelmamme alakerrasta. Pohjan hahmottelu lähti liikkeelle listasta toivomuksia joita meillä on talon suhteen:

  • Talossa on oltava puulämmitteinen tulisija ja sauna
  • Yhden savupiipun pitää riittää
  • Ikkunajaon täytyy olla nätti
  • Keittiöstä pitää voida nähdä kuka tulee taloon
  • Alakerrassa pitää olla kirjasto-/vieras-/työhuone
  • Koiran pitää päästä suoraan ulkoa kylpyhuoneeseen pesulle ja kuivatukseen
Näiden toivomusten lisäksi on otettava huomioon kaikki rakennusmääräyksistä ja -järjestyksestä sekä kaavasta tulevat vaatimukset, kuten ovien leveydet, piippujen sijoittelu, talotekniikan vievä tila jne.
Pohjapiirustusta pyöriteltiin monta iltaa. Paikoitellen työ vaikutti jopa toivottomalta. Löysimme kuitenkin sellaisen mallin, johon olemme hyvin pitkälti tyytyväisiä. Jouduimme paikoitellen tekemään vähän luovempiakin ratkaisuja. Esimerkiksi tavallisesti lasikuistina toimiva tila ei olekaan meillä sisäänkäynti vaan ruokailutila.
Alakerran WC, kylpyhuone, kodinhoitohuone ja talotekniikka on ratkaisuna vähän kesämökkimäinen. Nämä ovat nimittäin sijoitettu yhteen tilaan. Tämä ratkaisu on tilankäytöllisesti aika haasteellinen. Saattaa olla, että esimerkiksi pyykkihuolto on siirrettävä yläkertaan tilan säästämiseksi.
Toivottavasti talotoimittajilla on tarjota tähän parempia ehdotuksia.

Uusi julkisivuluonnos

Päätimme tehdä vielä uuden version julkisivusta.

Ensinnäkin alkoi tuntua siltä, että halusimme ohjata talon ulkonäköä vähän ajattomampaan suuntaan. Tästä syystä poikkipääty vaihtui kattoerkkeriin. Ikkunat muuttuivat sirommiksi ja vuorilaudat kapenivat. Samalla ulkoverheus muuttui yhdensuuntaiseksi ja leveämmäksi. Lasikuisti muuttui erkkeriksi jonka sisällä on ruokailutila. Ulko-ovi siirtyi katoksen alle.

Toisena perusteluna muutokselle oli rakennusoikeusneliöiden tehokkaampi hyödyntäminen. Tällä tavoin saimme portaikon talon kulmaan, yläkertaan pienen aulan ja alakertaan kuusi ”lisäneliötä”.

Kolmantena perusteluna oli että kattoerkkeri on rakenteena huomattavasti yksinkertaisempi toteuttaa kuin poikkipääty.

Ulkoportaiden sijoittelu on vielä vähän hakusessa. Portaat tulevat suoraan ovesta poispäin tai katoksen oikeaan reunaan.

Siinä mielessä vanhan talon osto ja peruskorjaus on uudisrakentamista helpompaa, että talo sanelee itse aika pitkälti tyylin, pohjan muodon, ikkunoiden sijoittelun jne. Uudisrakennuksessa kaikki päätökset pitää tehdä itse, ja niiden muuttaminen jälkikäteen tulee kalliiksi.