Alustavia hahmotelmia

Talon tyylin valintaan vaikuttaa moni asia; mm. asemakaava, rakennusjärjestys, ympäröivät rakennukset ja omat mieltymykset. Helsingissä paikoitellen rakennuskanta on aika sekalaista, eikä meidänkään tontilla mitään kohtuuttomia rajoituksia ole. Lisää voit lukea tästä kirjoituksesta.

Itse pystyn innostumaan kaikenlaisesta arkkitehtuurista, ja voin hyvin kuvitella itseni asumaan hyvinkin erilaisissa taloissa. Oikeastaan suurin määräävä tekijä omalla kohdallani on se, että haluan pitää linjat selkeinä ja tyylin ajattomana. Talon pitää näyttää tyylikkäältä vielä viidenkymmenen vuodenkin päästä.

Meidän talo tulee nousemaan kahden vanhemman talon väliin. Toisella puolella on vuonna 1954 valmistunut keltainen rintamamiestalo, ja toisella puolella 1931 valmistunut punainen ”mummonmökki”. Ympäristössä vähän etäämmällä on sitten sekalaisia taloja eri aikakausilta, mutta nämä kaksi mainittua määrittelevät vahvasti sen, minkälainen talo meidän tontille sopii. Perinteistä tyyliä lähdetään hakemaan. Mielellään sellaista, että valmistuttuaan talosta on vaikea erottaa onko se ollut paikallaan kuusi vai kuusikymmentä vuotta.

Myös budjetilla on vaikutusta talon tyyliin. Isoimpina asioina ovat pohjan muoto ja katon rakenne. Kun puhutaan perinteisen tyylisistä taloista, niin edullisin ja ehkä tylsin ratkaisu on suorakaiteenmuotoinen pohja tavallisella harjakatolla. Meilläkin budjetti on kohtuullisen tiukka, joten näitä asioita on mietittävä tarkkaan. Lisäksi on hyvä punnita sitä, mitä asioita on helppo muuttaa jälkikäteen. Edullisemmat kodinkoneet on helpompi vaihtaa kalliimpiin myöhemmin. Katon muodon muuttaminen jälkikäteen taas tulee kalliiksi.

Olen pyöritellyt näiden seikkojen pohjalta erilaisia vaihtoehtoja, ja alustavaa näkemystä onkin alkanut jo syntymään:

Talon pohja olisi suorakaiteenmuotoinen. Lisäksi taloon tulisi pienehkö lasikuisti. Rakenteiden puolesta suurin tyyliin vaikuttava tekijä olisi talon etu- ja takapuolelle tulevat poikkipäädyt. Katto tulisi konesaumatusta pellistä, julkisivu lautaverhoiltuna ja ikkunat olisivat perinteistä tyyliä.

Poikkipäätyratkaisussa neliöitä siirtyy alakerrasta yläkertaan, jolloin talon jalanjälki pienentyy. Tämä säästää arvokkaita neliöitä puutarhalle. Poikkipääty tekee myös yläkerrasta valoisamman ja avaramman.

Alustavissa suunnitelmissa on vielä paljon viilattavaa. En ole vielä kovin tarkkaan miettinyt esimerkiksi ikkunoiden sijoittelua, koska huonejaon ja talon eri toimintojen sijoittelun suunnittelu on vielä kesken. Näissä suunnitelmissa on lähinnä mietitty kerrosalaneliöiden lisäksi sitä mikä näyttäisi hyvältä ja sopisi miljööseen.

Jossain vaiheessa pitää myös ottaa ihan oikea suunnittelija mukaan projektiin. Sitä päivää odotellessa.

Talo pienelle tontille

Siitä lähtien kun pääsimme tontin kulmaan kiinni olen pyöritellyt paperilla erilaisia suunnitelmia. Kaupat eivät ole vielä 100% varmat. Tonttikaupasta on tehty kaupanvahvistajan vahvistama esisopimus, mutta tähän liittyy yksi purkuehto joka voi vielä estää kaupan syntymisen. Olemme kuitenkin sopineet, että voimme teettää tontille maaperätutkimuksen myyjän laskuun. Maaperätutkimusta varten pitäisi olla suhteellisen tarkka kuva talon koosta ja sijoittelusta tontille, vaikka lopullinen sijainti varmistuukin vasta rakennusluvan yhteydessä.

Soitin Helsingin Rakennusvalvontaviraston neuvontaan, josta hyvin ystävällisesti neuvottiin että maaperätutkimuksen voi aivan hyvin tehdä vaikka tontista olisi olemassa vasta tontinjakoluonnos. Näin pienellä alueella rakennukselle ei montaa vaihtoehtoa ole sijoittelun suhteen, ja kairauskohdat eivät ole sentin päälle, joten ongelmaa ei pitäisi olla.

Meidän tontti lohkotaan sillä tavalla että leveä kadunvartta seuraava tontti katkaistaan keskeltä poikki. Vanhalle talolle jää 422 m2 tontti ja meille tulee 423 m2 tontti. Meidän puolella on valmiiksi autonmentävä kulkuaukko portteineen ja pihateineen, vanha pihavaja sekä pihavajan ja tien väliin jäävä nurmikko jossa kasvaa pensaita ja omenapuu.

 

Tieltä katsottuna tontin takareunasta alkaa muutaman metrin levyinen, asemakaavaan merkitty viherkaistale jossa kasvaa korkeita lehtipuita. Tontin rajat on karkeasti piirretty punaisella oheiseen ilmakuvaan. Asemakaava määrittelee tämän tontin osalta seuraavaa:

Erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue. Asuinrakennuksissa on oltava harja- tai aumakatto.

Kerrosalasta saa rakentaa enintään 70% yhteen kerrokseen. Tontin kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa talous- tai asuinrakennuksen yhteyteen autokatoksia, joiden pinta-ala on enintään 20 m2/asunto. Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m, ellei rakennusrajoin toisin määrätä. Erillisrakennusten etäisyyden toisistaan tulee olla riittävä. Asuinrakennuksesta erillään olevan autokatoksen ja tontin kerrosalaan laskettavan talousrakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa tontin rajaan kiinni. Mikäli rakennus on pituudeltaan yli 15 m, se on jaettava pienempiin yksiköihin. Laajennettaessa olemassa olevia rakennuksia on noudatettava yhtenäistä rakennustapaa värien ja materiaalien suhteen. Tontit on aidattava katu- ja puistoalueisiin rajoittuvilta osiltaan pensasaidalla tai enintään 100 cm korkealla puuaidalla. Kullekin tontille saa tehdä vain yhden enintään 5 m leveän ajoaukon.

Tontin tehokkuusluku on 0,25 eli ilman poikkeusta rakentaa saa kerrosalaltaan 105,75 m2 kokoisen talon, josta enintään 70% saa olla yhdessä kerroksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa 1,5 -kerroksista taloa. Nostamalla poikkeusluvalla tonttitehokkuuden 0,30:een rakennusoikeus pompsahtaisi 126,9 kerrosalaneliöön.

Kaavan huomioonottaen rakennusalueeksi muodostuu 10,54 m / 14,91 m / 10,57 m / 14,68 m -kokoinen suorakaide.

Talosta ei siis ole poikkeustapauksessakaan tulossa valtavan suuri. Meidän mielestämme kuitenkin juuri sopiva. Loppujenlopuksi elämässä se vaihe, jossa tuon kokoinen talo voi käydä ahtaaksi ei kestä kovin kauaa. Valitessamme asuinpaikkaa päädyimme siihen, että haluamme mielummin pienen tontin Helsingistä, kävelymatkan päästä juna-asemalta ja sukulaisista, kuin suuren tontin kauempaa.

Haaveissani on ollut reilunkokoinen autotalli, mutta tässä skenaariossa se on hankalahkoa. Minikokoinen autotalli, tai autokatos+varasto -yhdistelmä saattaisi onnistua, mutta toisaalta en haluaisi rakentaa pientä tonttia tukkoon kaikenlaisilla rakennuksilla. Tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta tuntuu erillisen pihavaraston ja kevyen autokatoksen rakentaminen. Se on kompromissi jonka olen valmis tekemään, ja sillä saisi säilytettyä tiettyä ilmavuutta tontilla.

Toivoisin säästäväni mahdollisimman paljon vanhaa puutarhaa ja hyödyntäväni jo olemassaolevan pihatien. Korkeat metsäkaistaleen puut myös varjostavat jonkin verran kun aurinko paistaa idästä. Näistä syistä tuntuu järkevimmältä tehdä suorakaiteen muotoinen talo joka on sijoittuu poikittain lähelle tontin takarajaa. Käytännössä talo olisi leveyden puolesta lähes maksimi mitä rakennusalueelle mahtuu. Syvyyssuunnassa kannattaa taas pitää talo niin laihana kuin se on järkevissä määrin mahdollista, jotta arvokkaita neliöitä säästyy puutarhalle.

Oheinen kuva havainnollistaa tätä ajatusta. Käytettävissä oleva rakennusalue on merkitty kuvaan punaisella. Tummanharmaa laatikko kuvaa talon sijaintia tontilla. Talon takaseinän ja metsäkaistaleen väliin jäisi tässä tapauksessa 5 m tilaa, johon olisi mahdollista tehdä hyvin pieni yksityispiha. Itse puutarha olisi sitten talon etupuolella ohikulkijoidenkin ihasteltavana. Syvyyssuunnassa taloa kaventamalla on mahdollista saada jonkin verran lisäneliöitä puutarhalle. Jos etupiha tuntuu edelleen liian ahtaalta pitänee talo siirtää 4 m päähän tontin takareunasta. Helsingin rakennusjärjestys sallii terassien ja katoksien yms. ylittävän tontin sisäisen rakennusrajan jonkin verran, joten tästä ei tarvitse huolehtia:

7 § Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen

Rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti:

1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan

2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat 1,2 metrillä

3) ulkoseinän lisäeristys, tekniset laitteet ja muu vastaava tarpeen mukaan.

Uskoisin tämän suunnitelman olevat tässä vaiheessa riittävän kattava jotta pääsemme eteenpäin maaperätutkimuksen kanssa. Tarkemmat suunnitelmat tulevat ajankohtaiseksi sitten kun tonttikaupat päästään tekemään virallisesti ja saadaan lainhuuto vetämään.

Tästä se lähtee

Hupsista. Noin kahdeksan kuukautta etsimme vanhaa remontoitavaa omakotitaloa Helsingistä. Tarjonnan niukkuus ja meidän toivomuksemme talon suhteen olivat sen verran vaativa yhtälö, että sopiva talo jäi löytymättä. Sen sijaan tontti löytyi. Nyt sitten ihmetellään, että mitä juuri tapahtui. Näyttää siltä, että alamme rakentamaan omaa unelmien tupaamme jossain vaiheessa vuotta 2017. Tämä blogi seuraa projektia.

Kirjoituksen kuva ei liity tapaukseen millään muulla tavalla, kuin että se on otettu 6.4.2014, eli lähes täsmälleen kolme vuotta sitten.