Pohjatutkimus

Tilaamamme pohjatutkimus saatiin valmiiksi. Pohjatutkimus sisälsi kuusi kairauspistettä, pintavaaituksen sekä perustamistapalausunnon. Lähetimme tarjouspyynnöt viidelle eri toimijalle. Kaksi yritystä lähettivät tarjouksensa samalla viikolla, yksi saapui kolmen viikon päästä, ja kaksi jätti vastaamatta mitään. Tarjous jonka hyväksyimme tuli kolmen tunnin sisällä tarjouksen lähettämisestä, oli asianmukaisesti laadittu ja kyseistä yritystä oltiin kehuttu mm. Facebookin Raksakimppa Uusimaa -ryhmässä. Lisäksi kyseinen tarjous oli kaikkein edullisin, joten mikäpä siinä. Olin etukäteen lukenut, että pohjatutkimus maksaisi jotain ”muutamasta satasesta” puoleentoista tuhanteen euroon. Meidän saamamme tarjous asettui näistä sinne puolivälin kieppeille.

 

Soiteltuani etukäteen pohjatutkimusfirman edustajan kanssa vastaukset kuulostivat ehkä hivenen jäyhiltä, eikä kovinkaan tyhjentäviltä. Se on hieman oletettavaakin kun puhutaan kavereista, jotka kairaavat päivät pitkät, eivätkä varsinaisesti työskentele asiakaspalvelussa. Kuitenkin vaadittavat lähtötiedot selvisivät ja saimme päivämäärän lyötyä lukkoon.

Omalta osaltani pientä jännitystä aiheutti meidän tontin puolella olevat sadevesiputket ja pihavalojen sähköjohdot. Ensimmäiset kun oltiin kaivettu tontille suunniteltua piharakennusta varten, jota ei oltu koskaan toteutettu. Vaikka kaikki muut tiedot selvisivät kaupungin johtokartasta, nämä putket eivät olleet missään dokumentoituina. Yksi suunniteltu kairauspiste oli aika lähelläkin yhden putken oletettua sijaintia.

 

Toinen mietityttänyt asia oli kuinka paljon tuhoja aiheutuu tontille tutkimuksesta. Jossain sosiaalisessa mediassa oltiin kommentoitu, että kairauskone oli myllännyt koko pihan aivan tuusannuuskaksi. Meillä suurin osa tontista on vanhaa puutarhaa, josta toivomme säilyttävämme mahdollisimman paljon, emmekä halunneet että koko nurmikko myllätään ja pensaat jyrätään.

Molemmat huolenaiheet osoittautuivat loppujen lopuksi turhiksi. Pohjatutkimusyhtiön kaverit tulivat paikalle, tutkivat paikkoja ja ryhtyivät toimeen. Seurasin itse toimitusta mielenkiinnolla ja esitin muutamia kysymyksiä homman etenemisestä. Aluksi hieman varautuneet kaverit kyllä mielellään kertoivat tekemisistään ja sain alustavat kommentit maan rakenteesta heti paikanpäällä. Kairauslaitteen operoija myös varoi jylläämästä puutarhaa niin paljon kuin mahdollista. Oikeastaan ainoat jäljet tulivat sellaisiin kohtiin, jotka tulevat jäämään joko talon tai pihakiveyksen alle.

Harmillisesti kuvassa näkyvä omenapuu jää juuri talon kulman ja kuistin alle, joten se joudutaan kaatamaan. Todennäköisesti ylempänä vilahtanut kuusi kokee saman kohtalon. Muut hedelmäpuut ja marjapensaat kuitenkin säästyvät.

 

Kuvissa esiintyvä keltainen pihavaja puretaan talon alta. Autokatos on suunniteltu talon päätyyn. Kaavan mukaan sen saa rakentaa tontin rajaan kiinni naapurin suostumuksella.

 

Pohjatutkimuksen tulokset saapuivat tänään. Ne olivat juuri sitä, mitä olin etukäteen laskeskellutkin. Talo suositellaan perustamaan paalujen varaan. Syvyys vaihtelee 4-7m välillä. Alapohja kantavana. Hulevedet suositellaan johtamaan kaupungin hulevesiviemäriin.

  • Geotekninen luokka GL2
  • Seuraamusluokka CC2
  • Luotettavuusluokka RC2
  • Paalutustyön luokka PTL2
Suomeksi sanottuna vaativuudeltaan aika tavanomaista hommaa. Paalutus tietenkin maksaa mutta noin pienillä syvyyksillä kustannukset pysyvät kohtuullisina. Vielä on pitkä matka kuljettavana, mutta taas on otettu yksi askel eteenpäin.

Häiriintynyt maanäyte

Kyseinen termi työllisti minua viime viikolla.

Pohjatutkimuksen tarjouksissa lisätyönä vilahdellut ”Häiriintynyt maanäyte” alkoi askarruttamaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sitä käytetään? Google paljasti lähinnä kyseisen maanäytteen sisällön:

Häiriintynyt maanäyte:

  • Rakeisuuskäyrä
  • Maalaji näytesyvyydessä
  • Maalajin tiheys
  • Humuspitoisuus
  • Lietepitoisuus
  • Vesipitoisuus
  • Routivuus

Häiriintymätön maanäyte (samat kuin häiriintyneessä ja lisäksi):

  • Maalajin leikkauslujuus
  • Konsolidaatiopainumat (savimaat)
  • Maalajin kokoonpuristuvuusominaisuudet
  • Maaperän saastuminen
  • Raskasmetallipitoisuudet
Selvä homma. Tarvitaanko me häiriintynyt maanäyte? Kysyin asiaa pohjatutkimuksia tekevän yrityksen edustajalta, ja sain kuin sainkin suoran vastauksen:

Jos teille tulee imeytys

Ok. Tuleeko meille imeytys? Oletin että tämä tarkoittaa nimenomaan hulevesien imeytystä. Olen aikaisemmin perehtynyt aiheeseen jonkin verran, ja muistinkin, että Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on ”Hulevesien hallinta tonteilla”-ohjeessaan määritellyt, että:

Hulevedet pyritään ensisijaisesti imeyttämään ja hyödyntämään niiden
syntypaikalla. Imeyttämisen mahdollisuus riippuu maaperäolosuhteista
eikä sillä saa aiheuttaa rakennuksille kosteusvauriovaaraa. Vesiä ei
myöskään saa imeyttää perustusten kuivatusjärjestelmään.

Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi pyrkiä imeyttämään hulevedet, joka tarkoittaisi sitä, että me tarvitsemme häiriintyneen maanäytteen, koska muutenhan emme voi tietää onko meidän mahdollista imeyttää hulevesiä.

Onneksi asia ei ole näin yksiselitteinen. Otin jälleen puhelimen kauniiseen käteen ja lähdin soittelemaan. Helsingin kaupungin kanssa asioiminen on ennennäkemättömän jouhevaa. Eri henkilöiden yhteystiedot ovat selvästi esillä, ja heitä on helppo tavoittaa. Jos puhelimeen ei vastata, niin useimmiten kyseinen henkilö soittaa perään. Loppujenlopuksi sain vastauksen rakennusvalvonnan neuvonnasta:

Meidän tonttimme on pieni. Se lohkotaan vanhasta tontista, joka on sellaisella alueella, jossa asemakaava on kymmeniä vuosia vanha. Tontin vieressä kadulla kulkee hulevesiviemäri, eikä kaavassa ole määritelty hulevesiä sen tarkemmin. Näistä syistä hulevesiä ei ole tarvetta lähteä erikseen imeyttämään, vaikka rakennusvalvonnan ohjeessa sitä pidetäänkin ensisijaisena vaihtoehtona.

Olen jälleen kerran vähän viisaampi. Yksi syy miksi selvittelen näitä asioita itsekeni, enkä esimerkiksi suunnittelijan kanssa, johtuu siitä, että tonttikauppa ei ole vieläkään varmistunut. Pohjatutkimus tehdään siitä huolimatta, koska olemme esisopimuksessa sopineet, että tontin myyjä maksaa sen teettämisen. Yritän tontin varmistumiseen saakka pitää kustannukset kurissa. Tähän mennessä rahaa on palanut 75€ (kaupanvahvistajan palkkio) + 80€ (kantakartta digitaalisessa muodossa) + tuntikaupalla aikaa. Sen verran siis tulee takkiin jos tonttikauppa peruuntuu.

Pohjatutkimus tullaan tekemään n. kuukauden päästä. Siihenkin liittyy omat kommervenkkinsä. Niistä tuonnempana.

Alustavia hahmotelmia

Talon tyylin valintaan vaikuttaa moni asia; mm. asemakaava, rakennusjärjestys, ympäröivät rakennukset ja omat mieltymykset. Helsingissä paikoitellen rakennuskanta on aika sekalaista, eikä meidänkään tontilla mitään kohtuuttomia rajoituksia ole. Lisää voit lukea tästä kirjoituksesta.

Itse pystyn innostumaan kaikenlaisesta arkkitehtuurista, ja voin hyvin kuvitella itseni asumaan hyvinkin erilaisissa taloissa. Oikeastaan suurin määräävä tekijä omalla kohdallani on se, että haluan pitää linjat selkeinä ja tyylin ajattomana. Talon pitää näyttää tyylikkäältä vielä viidenkymmenen vuodenkin päästä.

Meidän talo tulee nousemaan kahden vanhemman talon väliin. Toisella puolella on vuonna 1954 valmistunut keltainen rintamamiestalo, ja toisella puolella 1931 valmistunut punainen ”mummonmökki”. Ympäristössä vähän etäämmällä on sitten sekalaisia taloja eri aikakausilta, mutta nämä kaksi mainittua määrittelevät vahvasti sen, minkälainen talo meidän tontille sopii. Perinteistä tyyliä lähdetään hakemaan. Mielellään sellaista, että valmistuttuaan talosta on vaikea erottaa onko se ollut paikallaan kuusi vai kuusikymmentä vuotta.

Myös budjetilla on vaikutusta talon tyyliin. Isoimpina asioina ovat pohjan muoto ja katon rakenne. Kun puhutaan perinteisen tyylisistä taloista, niin edullisin ja ehkä tylsin ratkaisu on suorakaiteenmuotoinen pohja tavallisella harjakatolla. Meilläkin budjetti on kohtuullisen tiukka, joten näitä asioita on mietittävä tarkkaan. Lisäksi on hyvä punnita sitä, mitä asioita on helppo muuttaa jälkikäteen. Edullisemmat kodinkoneet on helpompi vaihtaa kalliimpiin myöhemmin. Katon muodon muuttaminen jälkikäteen taas tulee kalliiksi.

Olen pyöritellyt näiden seikkojen pohjalta erilaisia vaihtoehtoja, ja alustavaa näkemystä onkin alkanut jo syntymään:

Talon pohja olisi suorakaiteenmuotoinen. Lisäksi taloon tulisi pienehkö lasikuisti. Rakenteiden puolesta suurin tyyliin vaikuttava tekijä olisi talon etu- ja takapuolelle tulevat poikkipäädyt. Katto tulisi konesaumatusta pellistä, julkisivu lautaverhoiltuna ja ikkunat olisivat perinteistä tyyliä.

Poikkipäätyratkaisussa neliöitä siirtyy alakerrasta yläkertaan, jolloin talon jalanjälki pienentyy. Tämä säästää arvokkaita neliöitä puutarhalle. Poikkipääty tekee myös yläkerrasta valoisamman ja avaramman.

Alustavissa suunnitelmissa on vielä paljon viilattavaa. En ole vielä kovin tarkkaan miettinyt esimerkiksi ikkunoiden sijoittelua, koska huonejaon ja talon eri toimintojen sijoittelun suunnittelu on vielä kesken. Näissä suunnitelmissa on lähinnä mietitty kerrosalaneliöiden lisäksi sitä mikä näyttäisi hyvältä ja sopisi miljööseen.

Jossain vaiheessa pitää myös ottaa ihan oikea suunnittelija mukaan projektiin. Sitä päivää odotellessa.

Talo pienelle tontille

Siitä lähtien kun pääsimme tontin kulmaan kiinni olen pyöritellyt paperilla erilaisia suunnitelmia. Kaupat eivät ole vielä 100% varmat. Tonttikaupasta on tehty kaupanvahvistajan vahvistama esisopimus, mutta tähän liittyy yksi purkuehto joka voi vielä estää kaupan syntymisen. Olemme kuitenkin sopineet, että voimme teettää tontille maaperätutkimuksen myyjän laskuun. Maaperätutkimusta varten pitäisi olla suhteellisen tarkka kuva talon koosta ja sijoittelusta tontille, vaikka lopullinen sijainti varmistuukin vasta rakennusluvan yhteydessä.

Soitin Helsingin Rakennusvalvontaviraston neuvontaan, josta hyvin ystävällisesti neuvottiin että maaperätutkimuksen voi aivan hyvin tehdä vaikka tontista olisi olemassa vasta tontinjakoluonnos. Näin pienellä alueella rakennukselle ei montaa vaihtoehtoa ole sijoittelun suhteen, ja kairauskohdat eivät ole sentin päälle, joten ongelmaa ei pitäisi olla.

Meidän tontti lohkotaan sillä tavalla että leveä kadunvartta seuraava tontti katkaistaan keskeltä poikki. Vanhalle talolle jää 422 m2 tontti ja meille tulee 423 m2 tontti. Meidän puolella on valmiiksi autonmentävä kulkuaukko portteineen ja pihateineen, vanha pihavaja sekä pihavajan ja tien väliin jäävä nurmikko jossa kasvaa pensaita ja omenapuu.

 

Tieltä katsottuna tontin takareunasta alkaa muutaman metrin levyinen, asemakaavaan merkitty viherkaistale jossa kasvaa korkeita lehtipuita. Tontin rajat on karkeasti piirretty punaisella oheiseen ilmakuvaan. Asemakaava määrittelee tämän tontin osalta seuraavaa:

Erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue. Asuinrakennuksissa on oltava harja- tai aumakatto.

Kerrosalasta saa rakentaa enintään 70% yhteen kerrokseen. Tontin kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa talous- tai asuinrakennuksen yhteyteen autokatoksia, joiden pinta-ala on enintään 20 m2/asunto. Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m, ellei rakennusrajoin toisin määrätä. Erillisrakennusten etäisyyden toisistaan tulee olla riittävä. Asuinrakennuksesta erillään olevan autokatoksen ja tontin kerrosalaan laskettavan talousrakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa tontin rajaan kiinni. Mikäli rakennus on pituudeltaan yli 15 m, se on jaettava pienempiin yksiköihin. Laajennettaessa olemassa olevia rakennuksia on noudatettava yhtenäistä rakennustapaa värien ja materiaalien suhteen. Tontit on aidattava katu- ja puistoalueisiin rajoittuvilta osiltaan pensasaidalla tai enintään 100 cm korkealla puuaidalla. Kullekin tontille saa tehdä vain yhden enintään 5 m leveän ajoaukon.

Tontin tehokkuusluku on 0,25 eli ilman poikkeusta rakentaa saa kerrosalaltaan 105,75 m2 kokoisen talon, josta enintään 70% saa olla yhdessä kerroksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa 1,5 -kerroksista taloa. Nostamalla poikkeusluvalla tonttitehokkuuden 0,30:een rakennusoikeus pompsahtaisi 126,9 kerrosalaneliöön.

Kaavan huomioonottaen rakennusalueeksi muodostuu 10,54 m / 14,91 m / 10,57 m / 14,68 m -kokoinen suorakaide.

Talosta ei siis ole poikkeustapauksessakaan tulossa valtavan suuri. Meidän mielestämme kuitenkin juuri sopiva. Loppujenlopuksi elämässä se vaihe, jossa tuon kokoinen talo voi käydä ahtaaksi ei kestä kovin kauaa. Valitessamme asuinpaikkaa päädyimme siihen, että haluamme mielummin pienen tontin Helsingistä, kävelymatkan päästä juna-asemalta ja sukulaisista, kuin suuren tontin kauempaa.

Haaveissani on ollut reilunkokoinen autotalli, mutta tässä skenaariossa se on hankalahkoa. Minikokoinen autotalli, tai autokatos+varasto -yhdistelmä saattaisi onnistua, mutta toisaalta en haluaisi rakentaa pientä tonttia tukkoon kaikenlaisilla rakennuksilla. Tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta tuntuu erillisen pihavaraston ja kevyen autokatoksen rakentaminen. Se on kompromissi jonka olen valmis tekemään, ja sillä saisi säilytettyä tiettyä ilmavuutta tontilla.

Toivoisin säästäväni mahdollisimman paljon vanhaa puutarhaa ja hyödyntäväni jo olemassaolevan pihatien. Korkeat metsäkaistaleen puut myös varjostavat jonkin verran kun aurinko paistaa idästä. Näistä syistä tuntuu järkevimmältä tehdä suorakaiteen muotoinen talo joka on sijoittuu poikittain lähelle tontin takarajaa. Käytännössä talo olisi leveyden puolesta lähes maksimi mitä rakennusalueelle mahtuu. Syvyyssuunnassa kannattaa taas pitää talo niin laihana kuin se on järkevissä määrin mahdollista, jotta arvokkaita neliöitä säästyy puutarhalle.

Oheinen kuva havainnollistaa tätä ajatusta. Käytettävissä oleva rakennusalue on merkitty kuvaan punaisella. Tummanharmaa laatikko kuvaa talon sijaintia tontilla. Talon takaseinän ja metsäkaistaleen väliin jäisi tässä tapauksessa 5 m tilaa, johon olisi mahdollista tehdä hyvin pieni yksityispiha. Itse puutarha olisi sitten talon etupuolella ohikulkijoidenkin ihasteltavana. Syvyyssuunnassa taloa kaventamalla on mahdollista saada jonkin verran lisäneliöitä puutarhalle. Jos etupiha tuntuu edelleen liian ahtaalta pitänee talo siirtää 4 m päähän tontin takareunasta. Helsingin rakennusjärjestys sallii terassien ja katoksien yms. ylittävän tontin sisäisen rakennusrajan jonkin verran, joten tästä ei tarvitse huolehtia:

7 § Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen

Rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti:

1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan

2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat 1,2 metrillä

3) ulkoseinän lisäeristys, tekniset laitteet ja muu vastaava tarpeen mukaan.

Uskoisin tämän suunnitelman olevat tässä vaiheessa riittävän kattava jotta pääsemme eteenpäin maaperätutkimuksen kanssa. Tarkemmat suunnitelmat tulevat ajankohtaiseksi sitten kun tonttikaupat päästään tekemään virallisesti ja saadaan lainhuuto vetämään.

Tästä se lähtee

Hupsista. Noin kahdeksan kuukautta etsimme vanhaa remontoitavaa omakotitaloa Helsingistä. Tarjonnan niukkuus ja meidän toivomuksemme talon suhteen olivat sen verran vaativa yhtälö, että sopiva talo jäi löytymättä. Sen sijaan tontti löytyi. Nyt sitten ihmetellään, että mitä juuri tapahtui. Näyttää siltä, että alamme rakentamaan omaa unelmien tupaamme jossain vaiheessa vuotta 2017. Tämä blogi seuraa projektia.

Kirjoituksen kuva ei liity tapaukseen millään muulla tavalla, kuin että se on otettu 6.4.2014, eli lähes täsmälleen kolme vuotta sitten.